sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Jane Green: Kuviot uusiksi

(Karisto 2011, alkuperäinen teos: Girl Friday.
Suomentanut Auli Hurme-Keränen)

Ja vaikka hän tiesi tulevan aikoja, jolloin hän olisi haavoittuva ja yksinäinen ja peloissaan, hän tiesi myös, että mitä enemmän aikaa kuluisi, sitä harvemmin niitä tunteita tulisi, ja niiden tullessa hän henkäisisi syvään ja muistuttaisi itselleen, että ne menivät aina ohi. 
Hän siis heräsi, laittoi kahvia, kömpi takaisin sänkyyn ja katseli ikkunasta yli puiden latvojen siemaillen hitaasti kahviaan ja nautiskellen vapauden tunteesta antamatta taloa täyttävien muuttolaatikoitten lannistaa.

Jane Greenin uusimmassa viihderomaanissa, Kuviot uusiksi, on naisia elämänsä murroskohdassa. Nelikymppinen Kit on ison elämän muutoksen edessä liiton päättyessä avioeroon pankkiirimies-Adamin kanssa. Edustusrouvan arki vaihtuu elämään, jossa Kit saa rakentaa minuutensa tyystiin uudelleen. Arki alkaa kuitenkin sujua yllättävän helposti ja hän tajuaa, kuinka vastoin hänen todellista minäänsä edustusrouvana oleminen olikaan. Toisin kuin Kitin vanha ystävä Charlie, joka miehensä kanssa elää yltäkylläisyyden keskellä. Eronsa myötä Kit alkaa katsoa muita naisia kriittisemmin ja tajuaa, kuinka pinnallista ja materialistista elämää moni elää.

Joidenkin luona myytiin lastenvaatteita, esimerkiksi muodikkaita solmuvärjättyjä joogahousuja kolmevuotiaille ja kimaltelevia, navan paljastavia toppeja taaperoille. Toiset täyttivät kotinsa kuvastojen lastenvaatteilla houkutellakseen äidit tilaamaan niitä pilvin pimein. Mikä kutsujen aiheena sitten olikaan, kaikille oli yhteistä pyrkimys tyydyttää pikamielihyvägeeniä, joka kaikilla pankkimiesten vaimoilla tuntui olevan. 

Kit ei hae enää mielihyvää shoppailusta, sillä vaikka Adam avustaa rahallisesti, on kahden teini-ikäisen lapsen kanssa eläessä menoja enemmän kuin kylliksi. Kit hakee mielihyvää sisäisistä asioista ja päätyy kokeilemaan uudestaan joogaa, vaikka edellinen kerta oli kaikkea muuta kuin mielihyvää tuova. Joogakeskuksessa hän tutustuu sen omistajaan Tracyyn, jonka kanssa hän ystävystyykin pian. Myös eräs Kitin uusi naapuri, kahdeksankymppinen tehopakkaus Edie, saa sijansa Kitin ja lasten elämässä. Edien avustuksella Kit saa työn menestyskirjailijan avustajana ja pääsee kokeilemaan siipiään muutoinkin kuin kotiäitinä ja vaimona. Kitin lisääntyvän itsevarmuuden myötä heräävä naiseus saa uutta potkua, kun Tracy esittelee hänelle joogakeskuksessa hurmaavan ja komean Steven. Kaikki näyttää jo melkein liiankin selvältäi Kitin uudessa elämässä, kun kuviot menevätkin kerta heitolla uusiksi. Kit saa kirjeen, joka järkyttää hänet perin pohjin. Samaan aikaan Kit saa huomata, ettei elämä ole helppoa muillakaan ja pinnan alla on paljon salaisuuksia. Kaiken myllerryksen keskellä nousee esille iso kysymys: onko kukaan sitä miltä näyttää ja keneen voi todella luottaa?

Olen lukenut kaikki Jane Greenin käännökset tässä vuosien varrella, ja vaikka oma innostukseni ns. chick lit- kirjallisuuteen on ehkä jo hieman hiipunut, nautin kuitenkin lukea aina silloin tällöin tiettyjen vanhojen luottoviihdekuningattarien teksteistä. Jane Greenin kirjoissa, kuten tässäkin, on aina sen viihteellisyyden taustalla kuitenkin isoja teemoja, jotka puhuttelevat naisia eri elämäntilanteissaan. On parisuhdeongelmia, sinkun yksinäisyyttä, naisen roolin pohtimista äitiyden, työn ja muiden paineiden aallokossa. Voisi sanoa, että Green osaa aika tarkkanäköisesti pukea viihteen viittaan kriittisiäkin analyysejä naisten käytöksestä. Rikkaat kotirouvat pikamielihyvägeeniä tyydyttämässä on oiva esimerkki tästä. Lisäksi Green tuo juoneen yleensä mukaan muutamia yllätyksiä ja käänteitä, jotka lisäävät lukemisen mielekkyyttä. Kuviot uusiksi jatkaa siis Greenin tutulla linjalla. Ihmissuhdekuvioita, romantiikkaa, juonitteluakin sekä tarkkanäköistä tulkintaa meistä naisista, sinusta ja minusta. Aina välillä on rentouttavaa lukea kirjaa, jossa tietää jo etukäteen, että asiat kyllä aina selviävät lopulta, eikä lukiessa tarvitse pohtia kauhean syvällisiä. Sitä viihdekirjallisuus tyypillisimmillään lienee on ja juuri siksi tekee siitä niin viihdyttävää. Kuviot uusiksi antaa yhden pisteen Totally Britis-haastessa Chick lit-alahaasteeseen!

Pienenä huomautuksena pitää ihmetellä, että melkein kaikissa kirjakauppojen kirjan esittelyissä esiintyy virheellisesti väärä takakansiteksti, jossa kerrotaan Kitin muuttavan avioeron jälkeen kahden teini-ikäisen poikansa kanssa. Todellisuudessa kirjassa Kitillä ja Adamilla on kaksi lasta, sekä tyttö Tory että poika Buckley.

3/5

7 kommenttia:

  1. Kiva, että teit tällaista kevennystä, josta kuten sanoit, sitä syvyyttäkin löytyy tarpeeksi.

    Sinulla Jane Green ja minulla Jacqueline Mitchard;-) Luen joka suvi uudelleen Mitchardin kirjan Onnen mahdollisuus. Se on oma. Jos saan itsestäni irti, käyn lainaamassa myös Mitä eniten haluat, Rakkauden lait ja Syvä kuin meri.


    Kirja viakutti ihan kiintoisalta ja minun huomiotnai kiinnitti tietysti tuo pikamielihyvägeeni. Se on niin totta, tuo harha, että onni tulee ostamisesta. Tunnen masentuneen ihmisen, joka torjuu pahaa oloa ostamalla ostamisen jälkeen ja siitähän ei hyvää seuraa. Tulee yhä nopeammin se suuri tyhjyyden tunne, rahat menevät hukkaan ja talo täyttyy roinalla. Onnea ei voi ostaa!

    VastaaPoista
  2. Leena: Ehkäpä jokainen meistä intohimoisista lukutouksista tarvitsee välillä pienen annoksen chick littiä tai viihdehömppää. Minun ykköskuningatar on sillä saralla Keyes, sillä hänen kirjoissa on aina niin paljon sitä syvyyttäkin. Greenin kirjat ovat enemmän sitä "hömppää" olematta kuitenkaan mitään Harlekiinitasoa ;)

    Tuo pikamielihyvägeenin tyydyttäminen ostamisella on aika tärkeä asia pohtia. Se on niin totta, että ostamalla ei onnea saa!

    VastaaPoista
  3. Minua niin mietityttää chicklit. Olisi ihana löytää hyviä, keveitä kirjoja, ja aikanaan niin rakastin Bridget Joneseja. Pelkään kuitenkin jotenkin kokeilla uusia. Olen silti sinulle luvannut, että ainakin Keyesia kokeilen pian, ja kyllä Greenkin brittinä kiinnostaisi. Jostain täytyy löytyä sopiva hömppäkuningatar minullekin. :)

    VastaaPoista
  4. Karoliina: Brigetit olivatkin ihania ♥

    Minuakin mietyttää chiclit, koska haluan sitä yhä lukea, mutta selvästi en enää ehkä niin laaja-alaisesti nauti siitä kuin aikanaan. Siksi koenkin tärkeäksi valita ns. ne oikeat kirjat, että tosiaan voi sitten viihtyä ja nauttia.

    Aloita sillä Rachelin lomalla Keyesiltä ;)

    VastaaPoista
  5. Joo, kuuntelen kyllä sinua tarkasti näissä harkinnoissa. <3

    VastaaPoista
  6. Chick lit mietityttää minuakin. Luen yleensä 1-2 genren kirjaa vuodessa, mutta en ole onnistunut löytämään sellaista chick lit-kirjailijaa, joka olisi "luottotapaus" ts. sellainen, jonka uusimpaan voisin tarttua tietäen saavani aivolepoa ja silti jotain pohdittavaakin samalla.

    Greenilta olen lukenut kaksi kirjaa, Vauvakuumetta sekä Hiekkalinnoja. Ensimmäisestä pidin, toisesta en muista mitään. Kirjaflirttiä jäi kesken, vaikka siltä odotin paljon.

    Pikamielihyvägeeni on mainio termi! Varmasti monikin hakee sitä.

    (Ja Bridget Jonesit ovat kyllä ihan ylivetoja :))

    VastaaPoista
  7. Minua niin mietityttää chicklit. Olisi ihana löytää hyviä, keveitä kirjoja, ja aikanaan niin rakastin Bridget Joneseja. Pelkään kuitenkin jotenkin kokeilla uusia. (varastus Karoliinalta, koska ajattelen juuri näin)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, se lämmittää bloggaajan mieltä :)